Tazza a.k.a Tazi

,

Tazza, joka paremmin tunnistaa nimekseen Tazi (laus. Tasi), on syntynyt 23.4.2003 Vöyrissä, Pohjanmaalla. Ensimmäisen kerran törmäsin myynti-ilmoitukseen silloisen lemmikkipalstan myyntisivuilla, jossa kuvailtiin ruskeatiikeristä naaraspentua. Jotenkin juuri se ilmoitus kolahti ja pian pentu olikin jo varattu meille. Tazilla on kaksi sisarusta, joista toinen on tyttö ja toinen poika. Tämä sisko, Mirre, asustelee yhden tuttavan luona Vaasassa, mutta veljen olinpaikasta ei ole tietoa. Luultavasti jossain Vaasan seudulla.

Pian haettiin kotiin pieni ja pelokas kissanpentu, josta on kasvanut niin valloittava persoona ♥ Kun Tazi näyttää rakkauttaan, ei kukaan voi sitä vastustaa. Pohjimmiltaan Tazi on hyvin arka ja vierastaa kovia ääniä ja vieraita ihmisiä. Uusiin ihmisiin tutustuu hitaasti ja pysyttelee pääosin piilossa vieraiden tullessa. Mutta kun Tazin luottamuksen ansaitsee, palkitaan se kehräämisellä, puskemisella ja syliin hakeutumisella.

Tazi pitää myös valjasulkoilusta, mutta arkuus rajoittaa tätä ulkoilua paljon. Kerrostalossa asuminen rajoitti ulkoilun kokonaan pois, mutta nyt omalle takapihalle pääseminen saa vanhan rouvan innostumaan. Paras paikka kotona on saunan lauteilla makoilu tai olohuoneen kirjahyllyn kulmalla istuminen. Korkealla oleminen rauhoittaa selvästi ja siellä olo on turvallinen - varsinkin kun kissakaveri ei juurikaan korkeista paikoista pidä, niin saa makoilla katonrajassa rauhassa.

Tazin paras lelu on virkattu kuutio, jonka täytteenä on makaroonia. Tämä pussi kulkee kaikkialle ja sitä kannetaan antaumuksella ympäriinsä. Lisäksi Tazi rakastaa älypelejä, joissa vaaditaan hoksottimia esim. makupalan saamiseksi. Ainoa ongelma on, että tarpeeksi haastavaa ongelmanratkaisulelua ei tälle rouvalle ole löytynyt :D Ja ovet täytyy laittaa lukkoon, jos haluaa ettei niitä avata. Kerran hämmästyin miten hän avasi vedettävän oven hyppäämällä ensin ovenkahvaan ja toisella tassulla puski seinästä vauhtia oven avaamiseen.

Ja ensimmäistä kertaa meidän taloudessa on persoona, joka rakastaa kuvaamisen kohteena olemista. Kameran edessä poseerataan usein ja jopa kehräys kuuluu asiaan. Ja jotta elämä ei liian tylsäksi käy, niin välillä juostaan todella lujaa ympäriinsä ja esteet, kuten sohvat, ohitetaan yhdellä isolla hypyllä kesken kiitolaukan ja matka jatkuu. 


♥♥♥

Särkynein sydämin sanoimme Tazille jäähyväiset 13.2.2015. Nuku rauhassa ystänäni, me muistamme sinut ikuisesti ♥










2 kommenttia :

  1. Ihana kaunis kisuli ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, tosin saatan olla tässä asiassa vähän puolueellinen! :D

      Poista