Batman-kakku (VL)

, by Tiina

Batman-täytekakku mango-passion- ja valkosuklaa-
nougatmousseilla sekä appelsiinimarmelaadilla.

Sain pitkästä aikaan kakkutilauksen ja aiheeksi toivottiin tällä kertaa Batman-kakkua. Pienen tuumailun jälkeen alkoi kakun ulkonäkö hahmottumaan mielessä. Ihan kokomustaa kakkua en halunnut lähteä toteuttamaan lastenjuhlia varten, joten lopputuloksena tuli kaupunkisiluetti Gotham Citysta ja Batman-logo taivaalla. Täytteiden suhteen sain vapaat kädet ja makean ulkokuoren takia halusin täytteiksi rahkapohjaiset mousset, jotka tasapainottavat sokerimassan makeutta.

Täytteinä onkin hedelmäiset ja raikkaat mango-passionmousse sekä valkosuklaa-nougatmousse. Idean täytteisiin lainasin Heleen's hobbies -blogista. Valkosuklaa-nougatmoussen lisäksi laitoin samaan kakunväliin appelsiinimarmeladia, sillä moussen maku jäi hieman vaisuksi. Kakun päällysteet ovat valmistettu sokerimassoista.

Sokerikakkupohja
~20 hengelle
6 kananmunaa
2 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe ja jauhot keskenään ja sekoita varovasti kananmuna-sokerivaahtoon ja sekoita massa tasaiseksi. Mikäli jauhot lisätään liian voimakkaasti sekoittaen, menettää vaahto ilmakuplansa ja kakkupohja ei kohoa kunnolla uunissa.
Kaada massa voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (24-26 cm halkaisijaltaan) ja paista 175 asteessa uunin alatasolla ~40 min kunnes taikinaa ei enää tartu tikkuun. Mikäli kakun pinta alkaa tummumaan liikaa, laita folio tai leivinpaperi kakkuvuoan päälle ja jatka kakun kypsentämistä. Anna kakkupohjan jäähtyä kokonaan ennen kuin leikkaat sen kolmeen osaan.
Osan vehnäjauhoista voi korvata perunajauhoilla (esim. 2,5 dl vehnäjauhoja + 0,5 dl perunajauhoja). Itse en löytänyt kaapista perunajauhoja, joten jätin ne pois omasta ohjeesta.

Mango-passionmousse
2 dl vispikermaa
1 pussi Blåband mango-passionmoussejauhetta
1 rkl vaniljakreemijauhetta
2 dl maitorahkaa (maustamaton)
2 passionhedelmän sisus

Vatkaa kerma ja moussejauhe vaahdoksi. Lisää vaniljakreemijauhe, rahka ja passionhedelmän sisukset ja sekoita tasaiseksi. Täyte riittää yhteen kakun väliin.

Valkosuklaa-nougatmousse
2 dl vispikermaa
1 pussi Blåband valkosuklaa-nougatmoussejauhetta
1 rkl vaniljakreemijauhetta
2 dl maitorahkaa (maustamaton)
2 rkl sokeria (maun mukaan)

Vatkaa kerma ja moussejauhe vaahdoksi. Lisää vaniljakreemijauhe, rahka ja sokeri ja sekoita tasaiseksi. Täyte riittää yhteen kakun väliin.

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta appelsiinimehulla (2 dl mehua + 1 dl vettä), pohjan on hyvä olla kunnolla kostea, sillä rahkapohjaiset mousset eivät kosteuta kakkua juurikaan lisää. Laita ensimmäiseen väliin ensin appelsiinimarmelaadi ja sen päälle valkosuklaa-nougatmousse ja lisää seuraava kakkukerros. Kostuta pohjaa ja lisää seuraavaksi mango-passionmousse. Ennen kuin nostat päälimmäisen osan kakun päälle, kostuta kansiosa ensin alapuolelta ja nosta sen jälkeen vasta kakun päälle.

Ennen kuin sokerimassan levittää kakun päälle, kannattaa kakku kuorruttaa sokeri-voikreemillä. Kreemi pitää kakun kosteuden poissa massan pinnalta ja päällyste säilyy kauniimpana kun ei pääse vetistymään. Sokerikreemin ohje löytyy esim. Kinuskikissan sivulta.

0 kommenttia :

Lähetä kommentti

Pinaattikeitto pienellä chilitwistillä

, by Tiina


Pinaatti on vihannes, joka jakaa ihmisiä kahteen eri osaan. Osa pitää siitä ja toiset ei taas voi sietää sen makua. Itse pidän pinaatista paljonkin ja usein tulee käytettyä pinaattia eri ruokien yhteydessä. Itsetehdyt pinaattilätyt ovat todella hyviä tai pastalle saa kivan pinaattikastikkeen helposti tehtyä. Ja sitten kestosuosikkina pinaattikeitto, herkkua nopeasti ja vaivattomasti.

Pinaattikeitto (4 hengelle)
3 rkl voita
5 rkl vehnäjauhoja
1 l maitoa
1 ps (150g) pakastepinaattia tai vaihtoehtoisesti tuorepinaattia
1 tl suolaa
1 tl sokeria
valkopippuria
pari tippaa Blair's Death chilikastiketta

Sulata voi pinnoitetun kattilan pohjalla ja lisää vehnäjauhot. Pyörittele jauhot ja voi sekaisin, mutta varo ettei jauhot pääse palamaan. Lisää puolet maidosta ja sekoita kunnes seos on tasaista ja kiehuu. Lisää loput maidosta sekä pinaatista ja kiuhuttele hetken aikaa koko ajan sekoittaen ettei maito pala kiinni kattilan pohjaan. Mausta suolalla, sokerilla ja valkopippurilla ja lisää halutessasi mukaan chilikastiketta tuomaan vähän potkua keittoon. Tarjoile keitettyjen kanamunien kera.

0 kommenttia :

Lähetä kommentti

Pala Roomaa, osa 5 - Villa Borhese ja Bioparco di Roma

, by Tiina


Viimeisenä päivänä Roomassa päätimme suunnata kohti Rooman eläintarhaa. Ennen eläintarhaan menoa kuljimme Rooman kauneimman puistoalueen halki, joka tunnetaan nimellä Villa Borghese. Puiston alueelta löytyy paljon pieniä järviä, temppeleitä, suihkulähteitä ja museoita. Puisto sijaitsee lähellä Espanjalaisia portaita ja pääsisäänkäynti löytyy Piazza del Popolon vierestä. Kiipesimme Popolon aukion vierestä ylös polkuja pitkin ja päädyimme isolle aukiolle, josta avautui näkymä yli Rooman ja jopa Vatikaani erottui suoraan edestäpäin.

Hetken maisemien ihailun jälkeen lähdimme kylttien opastamana kävelemään kohti eläintarhaa ja matka vei meidät puiston poikki. Halutessaan puistoalueelta pystyi vuokraamaan pyöriä, mutta me tyydyimme omiin jalkoihimme ja kuljimme eteenpäin askel kerrallaan. Keskeltä puistoa löytyi myös yksi obeliski lisää, joita löytyy useampikin ympäri Roomaa.
Eläinpuistossa ei tähän vuodenaikaan ollut juurikaan turisteja, mikä taas sopi meille oikein hyvin. Saimme rauhassa kierrellä ympäri puistoa ja vain noin 10-15 ihmistä tuli vastaan työntekijöiden lisäksi. Eläinpuistossa on yli 200 erilaista eläinlajia ja yli 1000 eläintä, joten katsottavaa riitti. Liput puistoon maksoivat 14 € / hlö.
Eläinpuiston kartta





0 kommenttia :

Lähetä kommentti

Viikuna-vuohenjuustosalaatti, kampasimpukoita yrtti-valkoviinikastikkeessa, piparjuurikerma sekä punajuuripyree

, by Tiina


Kivoja ovat sellaiset viikonloput, kun ehtii kokkailemaan pidemmän kaavan mukaan. Innostus tämän päivän kokkailuihin löytyi Heleen's Hobbies -blogista, jossa viikko sitten valmistettiin kampasimpukoita. Koskaan aikaisemmin ei olla kampasimpukoita valmistettu kotona itse, joten nyt oli hyvä hetki kokeilla! Tuoreita kampasimpukoita on vaikea löytää, niin tyydyimme Stockmannin Herkusta löytyneisiin pakasteisiin. Hintaa näillä herkuilla oli 52 €/kg ja pussin koko oli 500g ja tästä riittää kahdelle kerralle kampasimpukoita.

Tällä kertaa alkupalan sijaan nautimme lasilliset kuohuvaa. Ja huomatkaa, että kyseessä oli Alkossa myytävä kuohuviini ja pullotilavuus 20 cl. Olen todella iloinen, että Alko on tehnyt muutokset tuotteissaan ja ovat viime aikoina panostaneet pienimpii pullokokoihin. Meidänkin lähialkosta löytyy ihan erillinen hylly täynnä viinejä, joiden pullokoko on 0,375 l eli puolet tavallisen viinipullon koosta. Tällainen pienempi pullokoko on juuri sopiva kahdelle hengelle. Pari viikkoa sitten harmittelin tällaisten puutteesta palattuamme Italiasta, jossa puolikkaat pullot kuuluivat monen ravintolan vakiolistaan. Alkolle meni kirjallinen kiitos, johon saatiin jopa vastauskin. Meinaavat keskittyä jatkossa enemmänkin näihin pullokokoihin. Mahtavaa!
Alkumalja Jaume Serra, Cavaa espanjasta.
Pääruuan lisukkeeksi valmistettiin viikuna-vuohenjuustosalaattia ja lopputuloksena oli todella maistuva salaatti pienellä vaivalla.
Viikuna-vuohenjuustosalaatti
2 erilaista salaattia
rucolaa
2 viikunaa
½ pkt ilmakuivattua kinkkua
vuohenjuustoa

Lisäksi salaattiin voi laittaa esimerkiksi avokadoa tai saksanpähkinöitä. Salaatinkastikkeena toimii hyvin balsamico.
Viikuna-vuohenjuustosalaatti
Pääruokana olikin sitten kampasimpukoita yrtti-valkoviinikastikkeessa. Lisäksi tarjolla oli piparjuurikermaa sekä punajuuripyrettä. Herkullinen kokonaisuus ♥

Yrtti-valkoviinikastike
2 salottisipulia
3-4 rkl voita
1 dl valkoviiniä
loraus sitruunamehua
2 rkl silputtua persiljaa
2 rkl silputtua ruohosipulia
(kermaa)

Silppua salottisipuli hienoksi. Kuumenna paistinpannulla 2 rkl voita ja kuullota salottisipuli pehmeäksi. Lisää joukkoon valkoviini ja kiehuta noin 3-5 minuuttia. Lisää joukkoon persilja ja ruohosipuli.

Yksi kampasimpukka mureni todella pahasti sulatuksen jälkeen, joten lisäsimme sen kastikkeen joukkoon pieninä palasina. Lopuksi laitoimme lorauksen kermaa ja annoimme kiehahtaa ennen tarjoilua.

Kampasimpukat
Kuivaa kampasimpukat ja ripottele niihin suolaa ja mustapippuria. Paista voin kanssa pannulla noin 1 min kummaltakin puolelta. Älä paista kampasimpukoita liikaa, sillä niistä tulee helposti kumimaisia.
Kampasimpukoita yrtti-valkoviinikastikkeessa
Piparjuurikerma
1,5 dl kermaa
2 rkl hienoksi raastettua piparjuurta
valkopippuria
suolaa

Kuori piparjuuren pala ja raasta pieneksi silpuksi. Yhdistä raaste kerman kanssa ja vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi. Mausta pippurilla ja suolalla

Punajuuripyree
2 pientä punajuurta
1 dl kermaa
valkopippuria
suolaa

Keitä punajuuret kuorineen vedessä kypsiksi. Varaa tähän aikaa 40-60 min, sillä punajuuri kypsyy hitaasti. Laita punajuuret hetkeksi kylmään veteen, niin niiden käsittely on myöhemmin helpompaa. Kuori punajuuret, kuoren pitäisi irrota punajuuresta pienellä vaivalla. Pilko punajuuri pieniksi kuutioiksi. Kiehauta kuutiot kerman kanssa kattilassa pienellä lämmöllä, kunnes kerma on lähes kokonaan kiehunut tiiviiksi. Käytä sauvasekoitinta ja tee punajuuripyreestä samettisen pehmeä. Tarvittaessa pyreen voi paseerata tiheän siivilän läpi. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.

Valkoviiniksi kampasimpukoille valikoitui pienen etsinnän jälkeen chileläinen kuiva valkoviiniin: Cono Sur Single Vineyard Block 23, joka Alkossa maksaa 12,99 €. Riesling-rypäleet tulevat Quitralmanin tilalta Bío-Bíon laaksosta, joka sijaitsee Etelä-Chilessä. Cono Sur tunnetaan sen periaatteista valmistaa viinit luonnonmukaisesti sekä ympäristöystävällisesti. Kyseinen viini on saanut 5 tähteä VIINI-lehden arvostelussa. Maultaan viini on kuiva ja hapokas, joka sopi kampasimpukoiden kanssa kuin nenä päähän! Suosittelen kokeilemaan, jos tarkoituksena on valmistaa kampasimpukoita.
Valkoviini Cono Sur  Single Vineyard Block 23
Kuiva Riesling
Jälkiruokana oli Koko Suomi leipoo -ohjelman 8.osasta tuttu suklaakakku nougattäytteellä. Pienensin ohjetta niin, että se mahtui 12 cm irtopohjavuokaan. Kakku ei meinannut paksuutensa takia hyytyä keskeltä lainkaan, joten jouduin pitämään sitä kauemmin uunissa. Tämän seurauksena ulkokuoresta tuli aavistuksen liian kuiva, mutta sisältä kakku oli sopivan suklainen ja mehevä. Koristeiksi kokeilin tehdä ohjelmassakin nähtyjä kahvi-hasselpähkinälastuja.

Suklaakakku 
12 cm irtopohjavuoka
62,5 g voita
1,25 dl sokeria
0,5 dl kaakaota
0,5 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
0,25 dl kahvia
0,25 dl hasselpähkinärouhetta
0,75 dl vehnäjauhoja

Täyte:
62,5 g nougaata
37,5 g tummaa suklaata
0,5 rkl voita

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sulata voi ja vatkaa joukkoon sokeri, kaakao, hasselpähkinärouhe ja vaniljasokeri. Lisää seuraavaksi kananmuna. Lisää lopuksi kahvi sekä vehnöjauhot ja vatkaa tasaiseksi. Kaada vuokaan ja paista uunissa 20 minuuttia (~30 min).
Täytettä varten sulata suklaa voin kera vesihauteessa ja levitä kakun päälle. Jäähdytä jääkaapissa kunnes päälyosa jähmettyy. koristele ennen tarjoilua halutulla tavalla.
Suklaakakku
Kahvi-hasselpähkinälastut
 1,2 dl hasselpähkinärouhetta
4 rkl voita
3/4 dl sokeria
2 rkl glukoosisiirappia 1 tl pikakahvia
1 tl vaniljasokeria
3/4 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa

Sekoita ainekset keskenään ja pyöritä pieniä pari senttiä halkaisijaltaan olevia palloja. Asettele pellille ja painele hiukan. Paista 175 asteessa kunnes ovat levinneet ja kullanväriset, noin 10 min.
Kahvi-hasselpähkinälastuja, hasselpähkinärouhetta,
cashew-pähkinöitä sekä kuivattua papaijaa koristeina.


2 kommenttia :

Lähetä kommentti

Rukiinen ravunpyrstöpiirakka

, by Tiina


Viikonloppuna herkuteltiin toast skagenilla, jonka ohje löytyy täältä. Ohjeesta poiketen ranskankerman sijaan käytettiin smetanaa ja lopputulos oli pehmeämpi ja hallittavampi smetanan korkeamman rasvapitoisuuden ansiosta. Vaikka täytettä yritettiin valmistaa vähemmän kuin ohjeessa oli neuvottu, jäi täytettä joka tapauksessa yli. Ja koska viime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa, päätimme mekin osallistua tempaukseen hyödyntämällä ruokailusta ylijääneitä tähteitä mahdollisimman tehokkaasti. Toast skagenin täyte käytettiin uudelleen rukiisen ravunpyrstöpiirakan täytteenä ja täytyy tunnustaa, että lopputuloksena oli parhain ravunpyrstöpiirakka mitä olen koskaan syönyt!
Ravunpyrstöpiirakka
Koska täytettä oli kuitenkin sen verran vähän, ettei se olisi riittänyt kokonaisen piirakkavuoan täytteeksi, päätimme vähän tuunata täytettä. Täytteen joukkoon lisäsimme ruokakermaa, pippuria, pari kananmunaa ja dijon-sinappia, kunnes täytettä oli tarpeeksi. Lisäksi käytimme pakastimessa olleita suppilovahveroita tuomaan lisää makua. Pohjana käytimme ensimmäistä kertaa Pirkan rukiista piirakkataikinaa, joka osottautui positiiviseksi yllätykseksi. Pohja maistui todella hyvälle eikä reunat kuivuneet uunissa ollessa lainkaan. Sulanut pohja paineltiin öljytylle piirakkavuoalle reunoja myöten ja paistinpannulla pyöräytetyt suppilovahverot sen päälle. Lopuksi toast skagen -täyte pohjan päälle ja päälle raastettua parmesan-juustoa. Koko setti uuniin 175 asteeseen ~45 minuutiksi. Anna piirakan jäähtyä hetki uunin jälkeen ja tarjoile salaatin tai yksinkertaisesti suolakurkkuviipaleiden kera.

0 kommenttia :

Lähetä kommentti

Pala Roomaa osa 4 - Vatikaanin aarteet, Pietarinkirkko ja -aukio, Sikstuksen kappeli

, by Tiina


Roomaan matkustaessa ei kannata unohtaa vierailua Vatikaaniin, joka on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio. Tosin turistien kanssa väkimäärät nousevat hetkellisesti todella korkeiksi. Vatikaania ympäröi korkea muuri, jonka läpi täytyy kulkea päästääkseen tutustumaan tähän pienen pieneen valtioon Rooman keskellä. Koostaan huolimatta valtio pitää sisällään todella suuret kokoelmat erilaisia maalauksia, freskoja, rakennuksia ja veistoksia. Vatikaanin valtionpäämiehenä toimii paavi ja nykyinen paavi Franciscus I on toiminut virassaan 13.3.2013 eteenpäin.

Itse Vatikaaniin pääsy on ilmaista, mutta Vatikaanin museoihin vaaditaan erillinen pääsylippu. Lippu kannattaa hankkia etukäteen (16 € + 4 € muut kulut), jonot museoihin olivat lokakuussakin pahimmillaan useita satoja metrejä. Ostimme liput Vatikaanin omilta sivuilta. Ennen matkaa emme osanneet sanoa tarkkaa päivämäärää, koska olisimme menossa Vatikaaniin, niin ostimme liput vasta paikan päällä edellisenä iltana. Tämän(kin) takia oli tärkeää valita hotelli, jossa oli asukkaille ilmainen wlan :) Hotellin respassa työtekijät suostuivat tulostamaan netistä tilatut liput ja näin pääsimme näppärästi eteenpäin. Hotellivirkailijat olivat itseasiassa jo tulostaneet lipun sinä aikana, kun kuljimme hotellihuoneesta respaan. Ja tietty tätä kannattaa kysyä etukäteen ennen kuin suin päin lähettää lippuja hotellin sähköpostiin.
Vatikaanin museosta
Egyptiaiheinen osasto, Anubiksen patsas
Saavuimme ensimmäisenä kohti Pietarinaukiota, mutta vastassa oli ihan älytön määrä ihmisiä. Koko aukio oli pullollaan ihmisiä ja hetken jo ehti miettimään, voiko turisteja olla muka niin paljon liikkeellä ennen puolta päivää? No myöhemmin selvisi, että Paavi oli pitänyt puhetta ja aukiolle oli kerääntynyt suuri joukko kuuntelemaan häntä. Mekin kyllä kuulimme hänet, mutta sen väkijoukon takaa ei paavia nähnyt. Käsittääkseni paavin puhe oli koskenut tätä uutista. Koska aukio oli niin täynnä, käännyimme ympäri ja suuntasimme Vatikaanin museolle päin. Ennen museoon pääsyä kaikkien vierailijoiden piti jättää laukkunsa läpivalaisuun ja kävellä metallinpaljastimen läpi.
Upea, koko seinän peittävä historiallinen kartta
Vatikaanin museo oli valtava ja jos museon olisi halunnut kiertää ajatuksen kanssa, olisi siihen tarvittu pari päivää. Meillä meni kiertämiseen ehkä 4 tuntia, ajantaju menee kun siellä sisällä kiertää ja kulkee. Nähtävää on todella paljon ja loppua kohden alkoi tulemaan taideähky, kun huone toisensa jälkeen oli täynnä patsaita ja ties mitä. Museo on rakennettu niin, että kävijä joutuu kiertämään melko lailla koko paikan ennen kuin pääsee museon loppupuolella olevaan Sikstuksen kappeliin. Sikstuksen kappeli oli vaikuttavan näköinen ja siellä olevat freskot ovat maalanneet sen ajan italialaiset kuuluisat maalarit kuten Botticelli, Signorelli, Perugino ja Ghirlandaio. Kappelin kattomaalaukset ovat Michelangelon käsialaa ja tunnetuin niistä lienee Aataminen luominen. Kuvaaminen kappelissa oli kielletty ja siitä pitivät huolen useat vartijat, joita huoneessa oleili. Museosta poistuttaessa laskeuduttiin sitten Giuseppe Momon suunnittelemia kierreportaita, joiden yksityiskohdat olivat hienoja ja näyttäviä.
Kierreportaat Vatikaanin museossa
Museon pihaltakin löytyi katseltavaa
Museon jälkeen suuntasimme lounaan kautta uudestaan Pietarinaukiolle (Piazza San Pietro). Paavin puheen loputtua aukio oli tyhjentynyt ja aukiolle pääsi kulkemaan vapaammin. Aukio on Gian Lorenzo Berninin suunnittelema ja aukiota reunustaa 284 toskanalaistatyylistä pylvästä. Lisäksi aukiota reunustaa 140 pyhimyksen patsaat, jotka katsovat korkeuksista kohti aukion keskustaa. Aukion keskellä on yksi Rooman egyptiläisistä obeliskeista, jonka ympärille Bernini suunnitteli tämän ovaalinmuotoisen aukion,
Pietarinaukion obeliski
Pylväät, pyhimyspatsaat sekä jono Pietarinkirkkoon
Pietarinkirkkoa lähestyessä vastaan tuli koko loman pisimmät jonot, kun iso ihmismassa jonotti pääsyään kirkon sisälle. Jono eteni mutkitellen eteenpäin ja ensimmäistä kertaa jouduimme jonottamaan epäystävällisten ihmisten keskellä, jossa ihmiset ahtautuivat toistensa ohi tönien vieressä olevia kanssajonottajiaan. Jonoa hidasti turvatarkastuspisteet, joiden kautta kaikkien viereailijoiden tuli mennä. Laukut ja kamerat menivät hihnalle läpivalaisuun ja ihmiset joutuivat kävelemään metallinpaljastimien läpi kymmenien vartioiden katsoessa vieressä. 
Pietarinkirkko
Kaikki vaiva oli kyllä sen arvoista, sillä sisältä Pietarinkirkko oli vaikuttava. Mitkään aikaisemmista kirkoista ei yltänyt loisteliasuudessaan ja koristeellisuudessaan tämän kirkon tasolle. Kirkon koko yllätti myös, keskikäytävä tuntui jatkuvan ja jatkuvan ja seinien leveydet olivat valtavat.


Pietarinkirkon keskikäytävä
Kirkon etuosa
Valitettavasti kuvat eivät tee oikeutta sille kaikelle loistolle, jota Vatikaanista löytyi. Vaatimattomuus ei kuulunut sinne vaan aika lailla päin vastoin. Kaikki oli suurta ja näyttävää ja yksityiskohtiin oli panostettu paljon. Marmori, kulta, patsaat  ja kaiverrukset tulivat kaikkialla esille.

0 kommenttia :

Lähetä kommentti

Pala Roomaa, osa 3 - Palatino, Forum Romanum, Colosseus

, by Tiina


Jos Roomaan meinaa mennä käymään, kannattaa varata aikaa myös kiertelyyn Forum Romanumissa sekä Palatinus-kukkulalla. Lippupisteillä myydään lippuja, joilla pääsee näiden kahden kohteen lisäksi myös Colosseumiin. Aloitimme oman kierroksen Forum Romanumilta, sillä Colosseumin ympärillä parveili todella paljon väkeä. Forum Romanumille mentäessä jonoa oli ~20 ihmisen verran ja Colosseumilla jonot olivat ~200 m kaartaen aina sisältä ulos asti. Kannattaa hankkia liput etukäteen tai ostaa ne Palatinoksen tai Forum Romanumin vieressä olevilta lippupisteiltä, niin välttyy turhalta jonottamiselta. Lipun hinta oli paikan päältä ostettaessa 12 € /hlö. Halutessaan pystyi lipunmyynnistä ostamaan audio-opastuksen muutamalla eurolla. Lippu oli voimassa 48 h ja oikeutti yhden sisäänpääsyn Forum Romanumille ja Palatinukselle sekä erikseen Colosseumille.
Panoraamakuva Roomasta
Sisäänkäyntien vieressä oli useita henkilöitä kauppaamassa opastettuja kiertokäyntejä kohteisiin. Mainostivat myös, miten heidän kanssaan pääsee jonojen ohi. Tottahan se on, heidän kanssaan ei tarvitse mennä lippujonoon, mutta jos paikalla oli muuta jonoa tai tungosta niin eipä se opas siinä paljoa auta. Tosin ainakin Colosseumilla oppaan kanssa olisi päässyt paikkoihin, jonne normaalisti ei pääse. Päätimme kuitenkin tutustua paikkoihin ihan itsenäisesti apuna vain mukana kulkevat matkaopukset ja kartat. Ja jokaiselta kohteelta kuitenkin löytyi opastauluja, joissa kerrottiin kohteen historiaa sekä italiaksi että englaniksi.
Kartta alueista ja kohteista
Ensimmäisenä paikkana kiersimme Forum Romanumin. Forum Romanum oli muinaisen Rooman ydinalue, jonka ympärille kaupunki kehittyi. Paikalla on monia huomattavia monumentteja, rakennuksia tai raunioita kertoen tarinaa antiikin ajoilta lähtien. Useita temppeleitä löytyi, jotka olivat rakennettu kunnioittaen Romulusta, Saturnusta, Venusta tai Antoniusta näin muutamalla esimerkillä kertoen. Forum Romanumin jälkeen nousimme samalla alueella olleelle Palatinus (ital. Palatino) -kukkulalle. Ylhäällä aukeni upeat maisemat yli Rooman. Täällä jos missä kannatti kokeilla kameran panoraamakuvausta.
Panoraamakuva Forum Romanumista kuvattuna Palatinukselta
Koko paikan kiertämiseen saa varata joku 3-4 tuntia, oli se sen verran laaja ja nähtävää riitti koko ajalle. Rakennukset olivat huikeita ja yksityiskohtaisesti rakennettuja. Osa vanhimmista temppeleistä ja rekennuksista olivat vuosien saatossa kokeneet kovia kohtaloita ja jäljellä oli vain raunioita. Raunioiden keskeltä nousi korkeita pilareita, jotka muistuttivat rakennusten historiasta. Kirkkojen sisällä arkkitehtuuri ja siihen käytetyt materiaalit ja värit olivat todella voimakkaita. Paljon marmoria, kultaa, patsaita ja kaiverruksia puhumattakaan suurista maalauksista seinillä ja katossa. Vaikka itse en ole mitenkään erityisen uskovainen ja kirkossa käynnit jäävät hyvin vähäisiksi, niin täällä tuli käytyä useammassakin kirkossa ja joka kerta sai hämmästyä niiden olemuksesta.
Santa Francesca Romana -kirkko,
ennen tunnettu nimellä 
Santa Maria Nova.
Ennen kuin poistuimme Forum Romanumin ja Palatinus-kukkulan alueelta tuli polun varrella vastaan jäännökset vanhasta akveduktista, Aqua Claudia. Mikäli haluaa lukea enemmän akvedukteista, voin suositella Donna Roomassa -blogia, josta löytyy tietoa todella monipuolisesti koskien Roomaa.
Aqua Claudia, jäännökset antiikin aikaisesta akveduktista
Päätimme tämän jälkeen jättää Colosseumin suosiolla seuraavalle päivälle, sillä jalkoja kolotti jo sen verran ja päivä oli ollut lämmin. Seuraavana aamuna suuntasimme sitten uudelleen Colosseumille ja koska meillä oli jo lippu entuudestaan, pääsimme nopeasti sisälle ilman jonottamista. Jälleen kerran lippujono Colosseumille oli järjettömän pitkä, jonottamiseen olisi saanut varata tunnin jos enemmänkin.
Colosseum ja areena
Sisälle päästyämme kipusimme portaita pitkin toiseen kerrokseen ja lähdimme kiertämään amfiteatteria. Vaikka ajan hammas oli purrut, oli silti hämmästyttävää nähdä Colosseumin koko omin silmin. Hetken katseltua kohti areenaa pystyi mielessään jo näkemään antiikin Rooman ja sen tapahtumat. Itse areenan pohja oli jo hävinnyt ja keskeltä paljastuivat areenan alla olevat tilat, joissa gladiaattorit ja eläimet pidettiin taisteluiden väleissä. Colosseumin valmistuessa pidettiin 100 päiväiset juhlat, joihin osallistui hurja määrä gladiaattoreita, eläimiä ja muita viihdyttäjiä.
Colosseumin ulkokehä
Colosseumin kirjakaupasta lähtikin mukaan Colosseumin historiasta kertova kirja kuvineen.

0 kommenttia :

Lähetä kommentti