Talviloma Rukalla

, by Tiina

Pitkän odotuksen jälkeen koitti viimein aamu, jolloin loma alkoi. Edessä oli pitkä matka kohti Kuusamoa ja Rukaa. Osa matkaseurueesta oli lähtenyt aamuvarhaisella ajamaan autolla maan halki kohti pohjoista, kun jälkimmäinen osa suuntasi kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Lasten kanssa oli helpompi kulkea lentäen kuin istua autossa 10h putkeen ja ilmoittauduin vapaaehtoiseksi menemään lasten kanssa. Ja lentopelkoisena olisin mielummin valinnut automatkan, mutta enemmän musta oli hyötyä lasten äidille kuin autoilijoille :)

Lähde: Ruka Maston Aitio 80
Ja kaikista peloitteluista ja vitsailuista huolimatta (ihanat työkaverit ♥) lentomatka sujui ongelmitta ja näköjään siihen lentämiseen alkaa tottua. Perillä odottikin tuleva appiukko auton kanssa ja matka jatkui kohti rinteen kupeessa olevaa mökkiä. Mökki sijaitsi Rukan itäpuolella Mastorinteiden välittömässä läheisyydessä. Ihanan viihtyisä mökki, jossa oli 3 erillistä makuuhuonetta. Ja ilmat olivat koko viikon ajan täydelliset! Yöllä muutama aste pakkasta ja päivisin korkeimmillaan asteen pari plussaa. Ja lunta oli reilusti yli metrin ja sitä satoi vielä lisää. Ja mikäs sen hienompaa kuin lasketella auringonpaisteessa!

Välihissin kupeesta.
Tämä oli toinen talvi, kun pääsin laskettelemaan suksien kanssa. Viime talvena kokeilin muutaman kerran laskettelua pienen pienessä rinteessä Himoksella ja kaikki oli vähintäänkin huvittavaa ja hataraa :D Tänä vuonna ensimmäinen lasku jännitti paljon, mutta äkkiä siihen löytyi rytmi ja loppuviikosta mentiinkin pitkin mäkiä ristiin ja rastiin. Ja voi pojat, kun se oli hauskaa ♥ Ensi talveksi täytyy ostaa omat lasketteluvälineet! Tuolihissillä pääsi ihan tunturin huipulle, josta oli aivan mahtavat näkymät ympärille ja sieltä sitten laskettiin koko matka alas ja noustiin takaisin ylös. Harmi, ettei tullut kameraa mukaan, joten kuva säilyy nyt vain muistoissa. Ja tietenkin välissä täytyi käydä Bistrossa minttukaakaolla. :) Harmi vaan, että nykyinen Bistro oli vaatimaton parakkirakennnus, kun alkuperäinen paloi poroksi. Mutta uutta Bistroa aloitellaan rakentamaan nyt keväällä ja se valmistuu seuraavaksi laskettelukaudeksi.

Ässät-kakku
Alkuviikosta vietettiin myös avopuolison synttäreitä ja tietenkin asiaan kuului myös täytekakku. Kaikki ei mennyt ihan kuin Strömsössä, joten jouduttiin hieman (oikeesti aika paljon) soveltamaan matkan varrella. Pyyntönä oli Ässät-kakku ja sitä sitten yritettiin tehdä mökkiolosuhteissa ^^ Lopputulos ei ollut ihan suunnitelman mukainen, mutta kuvassa näkyy kakku koristelujen jälkeen. Kakun välistä löytyy suklaavaahtotäyte sekä banaania. Päällys on tehty sokerimassasta ja sivuille on pursotettu pastavärillä värjätty kermavaahto. Sokerimassan alla on sokerikreemi pitämässä kosteuden kakun sisällä, jolloin kuorrute ei pääse vetistymään. Suklaatäytteen ohje on otettu Kinuskikissan sivuilta.

Lähde: Erä Susi
Yksi todella iso ja upea elämys sisältyi myös lomaviikkoon; Husky Safari. Ihanat appivanhemmat olivat järjestäneet meille lapsille yllätyksen ja olivat varaneet kaikille kelkka-ajelun koiravaljakoiden kanssa. Kelkka-ajelun järjesti Erä Susi, joka on vuonna 1998 aloittanut toimintansa Kuusamossa. Nyt heillä on yli 200 huskya sisältäen ajoihin tarkoitetut koirat, pennut sekä eläkkeelle päässeet vanhukset. Jokaista kelkkaa veti 6 koiraa aina pareittain. Kuusikko on ennalta määritelty ja aina pyrittiin pitämään samoja koiria yhdessä. Meille oli varattu kaksi kelkkaa, joihin jakauduttiin. Lapset saivat matkustaa aikuisen sylissä kelkassa ja toinen aikuinen ohjasi kelkkaa. Koirat olivat todella innokkaita lähtemään vaellukselle eivätkä malttaneet pysyä paikoillaan. Kelkat olikin sidottu tolppiin kiinni, jotta niihin päästiin istumaan. Jarruttamista varten kelkan takaosassa oli astinlauta, jonka päällä täytyi seisoa koko painolla, kun haluttiin pysähtyä kokonaan. Hidastettaessa riitti, että toisella jalalla painoi jarrua. Vaelluksen puolessa välissä vaihdettiin ohjaajia ja silloinkin piti yhden seisoa koko ajan jarrulla, että kelkka pysyi paikoillaan. Kelkka-ajelun jälkeen jäätiin hetkeksi rapsuttelemaan koiria ja sen jälkeen tarjolla olikin kunnon pannukahvia ja makkaraa. Kahvi juotiin kuksasta Lapin tapojen mukaisesti. Koko vaellus oli aivan uskomattoman hieno elämys! Koirat olivat innokkaita ja kilttejä, kyyti oli tasaista ja maisemat kauniita.

Alkupala
Viikon aikana kokkailtiin myös vuorotellen. Tarjolla oli paljon erilaista syötävää, oma ateriakokonaisuus lähes joka illalle. Yhtenä iltana herkuteltiin tacoilla, toisena iltana sisäfilettä Wellingtonin tapaan käärittynä voitaikinan sisään, kolmantena iltana pippurituorejuustolla täytettyjä kanan rintafileitä... Ceasar-salaattia alkuruoaksi sekä kuvassa näkyvä kokonaisuus. Aijai, koko viikko oli kyllä yhtä herkuttelua. Hyvä seura, maistuva ruoka sekä lasillinen viiniä ♥


Lähde: Ruka Peak
Yhtenä iltana käytiin syömässä Ravintola Peakissa ja se ruoka vasta veikin kielen mennessään. Aloitimme illan kuohuvalla ja tilasimmekin lasilliset Veuve Clicquot- shampanjaa. Lisäksi saimme keittiön tervehdyksenä annoksen kurkkuvaahtoa alkupalaksi. Alkuruoaksi otin itselleni parsakeittoa, joka oli aivan uskomattoman hyvää. Voimakas mausteinen maku, jota oli pehmitetty kermalla. Pääruoaksi valitsin Meri-Lapin karitsan karetta ja prässättyä lapaa punaviini- sekä Bearnaise-kastikkeessa. Karitsan kare oli todella mureaa ja valmistettu juuri oikein jättäen liha selvästi punertavaksi. Punaviinikastike sopi loistavasti karitsan kanssa ja Bearnaise-kastike oli parhain Bearnaise-kastike, mitä olen ikinä syönyt! Koskaan aikaisemmin en ole tykännyt sen mausta, mutta tuolla se oli ihan eri tavalla tehty ja maistui paljon paremmalle kuin mikään Bearnaise-kastike, jota olen maistanut. Pääruoan kanssa oli lasillinen Quinta de la Rosa Douro Tinto 2008 -punaviiniä Portugalista. Kokonaisuus oli ihan ♥

Koko lomaviikko oli aivan mahtava ja tulen muistamaan sen ikuisesti. Iso kiitos niille, jotka mahdollistivat tämän matkan!


0 kommenttia :

Lähetä kommentti