Viinille!

Viinien ystäville voin lämpimästi suositella Turussa Humalistonkadulla sijaitsevaa Viinille -ravintolaa. Kiva ja lämminhenkinen pieni ravintola, jossa voi maistella monenlaisia viinejä aina laseittain tai ostaa vaikka koko pullon niin halutessaan. Asiakaspalvelu on erinomaista ja viinitietämys ihan uskomattoman kattava. Paikalle menevän ei tarvitse tietää itse viineistä mitään vaan voi pyytää suositusta oman mieltymyksensä mukaan. Viiniravintolan listoilta löytyy 150 erilaista viiniä ympäri maailmaa ja osa viineistä on sellaisia, joita ei löydy edes Alkosta vaan ne tilataan suoraan ravintolalle. Viinien rinnalle on myös mahdollista tilata pientä purtavaa kuten juustoja ja piirakoita.

Pomares Tinto

Kävimme eilen viettämässä avopuolison kanssa ystävänpäivää täällä ravintolassa ja ilta oli täydellinen ♥ Aloitimme illan maistamalla kolmea erilaista punaviiniä kutakin 4 cl:n annoksina. Ensimmäisenä viininä oli Portugalilainen Pomares Tinto 2009 (rypäleet: Tourica Nacional, Tourica Franca, Tinta Roriz). Viini oli hyvin voimakkaan tuoksuinen ja selvästi marjainen. Jälkimaku säilyi pitkään, mutta jätti suun hyvin kuivaksi. Pieneksi annokseksi sopiva viini, mutta kaipaisi selvästi rinnalle jotain täydentämään makua.

Seuraavaksi kokeiluvuorossa oli Chileläinen Vistamar Gran Reserva 2008, Maipo Valley (rypäleet: Cabernet Sauvignon, Syrah). Valintaan vaikutti viinistä kirjoitettu erikoinen kuvaus: "Tuoksussa tummaa luumua, suklaata, kahvia, hieman nahkaa, mustaherukkaa ja vaniljaa. Maku on hedelmäisen täyteläinen, hyvärakenteinen, pyöreät pehmeät tanniinit, pitkä.". Maultaaan viini oli täyteläisemmän oloinen kuin edeltävä viini, mutta omasi selvästi erilaisia makuvivahteita. Tuoksu vaihteli sen mukaan pyörittikö viiniä lasissa ennen vai ei. Kaikkia makuja oli hyvin vaikea erottaaa toisistaan, mutta luumun erotti mielestäni selvästi kuten myös suklaan. Jälkimaussa oli mielestäni vivahdus vaniljaa ja hieman kahvia. Jälkimaku oli pehmeä ja kesti pitkään, mutta jätti edeltäjänsä tavoin kuivan olon suuhun.

Amarone

Kolmantena vaihtoehtona oli selvästi edellisiä täyteläisempi viini Italiasta, Amarone Della Valpolicella Classico 2007, Tedeshi, Veneto (rypäleet: Corvina, Corvione, Rondinella, Molinara). Maku oli hyvin pehmeä ja täyteläinen, mutta silti voimakas. Jälkimaku kesti pitkään ja oli pehmeä kuten tuoksukin. Edellisistä poiketen maussa ei ollut vivahteita muista vaan kyseessä oli hyvin samettinen ja tasalaatuinen maku, joka mielestäni sopisi erittäin hyvin lihan kanssa tarjottavaksi kunhan liha ei ole liian mausteista. Mielestäni näistä kolmesta vaihtoehdosta paras, sillä pidän itse enemmän täyteläisistä viineistä. En ole maistellut montaa Italialaisia punaviiniä, mutta tämä viini oli kyllä paras Italialainen, mihin olen törmännyt. Italia nosti tämän jälkeen potentiaaliaan hyvänä viinimaana :)

Yarden Pinot
Noir

Viinimaistelun jälkeen teki mieli hieman suolaista purtavaa ja päädyimme suosittelun perusteella juustolautaseen, jonne valittiin satunnaisesti neljää erilaista juustoa; Manchego (Espanja), Brandypähkinä (Suomi), Sage derby salvia-cheddar (Englanti) sekä Viinitarhuri (Suomi). Lisäksi lautasella oli juustojen kanssa päärynää, suolakeksejä, ruiskeksejä, melonia sekä suolatikkuja. Juustolautasen seuraksi valitsimme maistiaisannosten jälkeen hovimestarin suositteleman punaviinin Israelista; Yarden Pinot Noir 2007, Golan Heights Winery, Galilee (rypäle: Pinot Noir). Kyseessä oli hyvin voimakkaan makuinen punaviini, mutta silti raikkaan ja kevyen oloinen. Maku oli selvästi mausteinen, mikä viittaa hyvin rypäleiden kasvualueen kulttuuriin. Täydellinen viini juustojen seuraksi ja iso yllätys muutenkin. Ensimmäinen Israelilainen punaviini, mitä olen maistanut ja illan ehdottomasti parhain viinivaihtoehto.


Lisäys: Jos kiinnostaa tietää, niin tämä ilta tuli maksamaan 44,40 € kahdelta hengeltä. Hintaan sisältyi neljä erilaista viiniä (6 x 4 cl, 2 x 12 cl) sekä neljä juustoa (4 x ~100 g), hedelmät, keksit sekä vesi.)

Erikoisia ruokia - biisoni & antilooppi sekä valkosuklaapannacotta

Erikoisten ruokien ilta ♥

Perinteiseen viikonloppukokkailuun kuuluu toisinaan uusien makuelämysten kokeileminen. Viimeksi vuorossa oli hieman tavallisesta poikkeavia makuja. Stockmannin Herkku tarjosi edulliseen hintaan biisonin ja antiloopin pihvejä ja tottahan toki niitä täytyi kokeilla :)

Koska kyseessä oli kokkailupäivä, koostui illan ateria alkuruoasta, pääruoasta sekä tietenkin jälkiruoasta. Alkuruokana toimi itsetehty sienikeitto avopuolison tädin ohjeella ja se ohje todellakin toimii! Parasta sienikeittoa, mitä olen koskaan syönyt! Ehkä hippusellisella currya on jotain tekemistä asian kanssa... ^^ Iso kiitos anopille reseptistä ♥

Pihvit maustettiin kevyesti ennen paistamista pannulla, jonka jälkeen ne laitettiin hetkeksi uuniin folion sisälle käärittyinä. Kummatkin lihat ovat parhaimmillaan mediumeina eli ei kannata missään nimessä paistaa läpikypsiksi. Pihvien seuraksi valmistettiin Aurajuusto-viskikastiketta, joka sopi todella hyvin kummankin lihan kanssa. Avopuolison resepti, toimii! Lisäksi tehtiin bataattikuutioita, jotka valmistettiin seuraavan ohjeen mukaisesti paistinpannulla. Ainoa ero oli, että jätimme porkkanan pois ja siirapin sijasta käytettiin fariinisokeria.

Bataatti-porkkanalisäke

2 rkl öljyä

300 g bataattia 

2 porkkanaa

1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

suolaa

mustapippuria

3/4 dl siirappia

1/2 dl vettä

(rosmariinia)

Jälkiruokana oli valkosuklaapannacotta ja marinoidut hedelmät. Ohje löytyy myös Sokkokokki-ohjelman sivuilta. Tuoreet hedelmät tekevät kokonaisuudesta suussa sulavan ♥

Valkosuklaapannacotta ja marinoituja hedelmiä 

½  l kermaa

½  dl maitoa

40 g sokeria

2 liivatelehteä

250 g valkosuklaata

½ ananas

1 appelsiini

1 cantaloupe meloni

1 vaniljatanko

4 cl rommia

½ dl sokeria 

Kiehauta maito, kerma ja sokeri. Lisää liotetut liivatteet ja kaada sitten hienonnetun valkosuklaan päälle, sekoita kunnes tasaista. Kaada annosastioihin ja jäähdytä n.2 tuntia.

Leikkaa hedelmät paloiksi. Laita kattilaan rommi, halkaistu vaniljatanko, ½ dl sokeria, appelsiinin kuoret ja mehu ja keitä hetki kasaan. Kaada kuumana hedelmien päälle ja jäähdytä nopeasti.

Lopputuloksena voitaisiin todeta, että kummatkin lihat olivat todella hyviä. Biisonin liha muistutti mielestäni hyvin paljon naudanlihaa, mutta sisälsi pienen vivahteen omaa makuaan. Biisonin liha kypsyy nopeammin kuin naudanliha ja oikeanlaisen valmistamisen lopputuloksena oli hyvin murea liha. Antiloopin liha maistui selvästi riistaisemmalta ja sekin liha oli oikein valmistettuna erittäin mureaa ja pehmeää. Jos jompi kumpi liha täytyisi valita niin sanoisin, että antiloopin liha oli paremman makuista kuin biisonin liha.